Kuinka monta lasta köyhyys tällä hetkellä koskee?
112 000 lasta kasvaa pienituloisessa perheessä (Tilastokeskus 2018). Se tarkoittaa noin joka kymmenettä lasta Suomessa.
Miten koronakriisi on vaikuttanut perheiden taloudelliseen asemaan?
Koronakriisi on vaikuttanut eniten perheisiin, joilla on jo ennestään ollut vaikeuksia. Samalla lomautukset, työttömyys ja yrittäjien ongelmat ovat laajentaneet apua tarvitsevien perheiden joukkoa.
Vuokrarästien ja muiden velkaongelmien arvioidaan yleistyneen. Toimeentulotuelle on ollut suurempi tarve ja lapsiperheiden osuus ruoka-apua hakevien joukossa on kasvanut. Kriisi on kuitenkin näkynyt perheissä hyvin eri tavoin ja se uhkaa lisätä lasten eriarvoisuutta.
Mitkä ovat tavallisimmat syyt köyhyyden taustalla?
Köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä, sairautta, työkyvyttömyyttä tai matalapalkkaisuutta. Ennen koronakriisiä pienituloisuusrajan alapuolella olevista lapsiperheistä lähes puolessa oli työssäkäyvä huoltaja. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta koskee erityisesti lapsiperheitä.
Yksinhuoltajuus lisää köyhyysriskiä: yhden huoltajan perheiden lapsista pienituloisiin kuuluu 23 prosenttia, kahden huoltajan perheiden lapsista seitsemän prosenttia.
Yksi tärkeimmistä taustatekijöistä on perusturvan sekä perhe-etuuksien matala taso. Perusturvan taso on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä eikä riitä kohtuullisen kulutuksen minimibudjettiin.
Mitä köyhyys Suomessa käytännössä tarkoittaa?
Köyhyys Suomessa on suhteellista eli ihminen on köyhä suhteessa koulukavereihinsa, naapureihinsa tai työkavereihinsa eikä voi elää tavanomaiseksi katsottua elämää. Verrattuna hyvinvoivaan enemmistöön köyhässä perheessä joudutaan luopumaan esimerkiksi harrastuksista tai lomamatkoista ja siirtämään välttämättömiäkin hankintoja. Pienituloiset perheet asuvat usein muita ahtaammin.
Vaikka Suomessa kenenkään ei tarvitsisi nähdä nälkää, köyhyys aiheuttaa ongelmia, joilla on vakavia seurauksia etenkin, jos se jatkuu pitkään. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkittyneen stressitilan aiheuttamat terveys- ja hyvinvointiongelmat.
Miksi lapsiperheköyhyys on haitallista?
Hyvinvoinnin perusta muodostuu lapsuudessa. Siksi lapsena koetulla köyhyydellä voi olla hyvin pitkäkestoisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Kaikkein vahingollisinta on varhaislapsuudessa koettu köyhyys. Pitkittynyt köyhyys, joka aiheuttaa jatkuvaa stressiä ja heikentää vanhempien mahdollisuuksia vastata lapsen tarpeisiin, on riski koko loppuelämän terveydelle sekä opiskelu- ja työkyvylle.
Mitä vaikutuksia lapsiperheköyhyydellä on lapsiin ja nuoriin?
Perheen köyhyys aiheuttaa lapsille ja nuorille ulkopuolisuutta, koska varattomuus estää tekemästä samoja asioita kuin muut. Vähävaraisten perheiden lapset kertovat joutuvansa helposti myös kiusatuiksi.
Köyhyys määrittää ja rajoittaa lapsen toiminta- ja harrastusmahdollisuuksia ja muovaa identiteettiä jo varhain. Nuoret voivat rajata esimerkiksi ammattihaaveitaan, koska eivät usko, että heillä olisi samoja mahdollisuuksia kuin muilla.
Taloudelliset hankaluudet näkyvät nuorten elämässä myös heikompina kouluarvosanoina, lyhyempänä koulutuksena mutta myös mielenterveyden ongelmina: ahdistuksena ja masennuksena.
Mitä asialle pitäisi tehdä?
Köyhyys on monitahoinen ja vaikea ongelma, jota on vaikea poistaa, mutta jota voidaan monin keinoin vähentää ja jonka vaikutuksia voidaan lieventää.
Tärkeintä on perusturvan ja perhe-etuuksien tason korjaaminen ja palkkatulojen, etuuksien ja verotuksen parempi yhteensovittaminen. Asumiskustannusten alentaminen helpottaisi varsinkin kasvukeskuksissa asuvien tilannetta.
Toimeentulon turvaamisen lisäksi tarvitaan palveluja, joilla voidaan tasoittaa lasten taustasta johtuvia eroja. Näitä ovat esimerkiksi laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus, maksuton toisen asteen koulutus, oppimisen tuki ja oppilashuolto, maksuttomat harrastusmahdollisuudet sekä vanhemmuuden varhainen tuki ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut.
Miten minä voisin auttaa?
Osallistumalla keräykseen näytät, että välität ja haluat auttaa. Vaikka lahja ei poista itse ongelmaa, se ilahduttaa ja helpottaa tilannetta edes jouluna.
Ulkopuolisuuden tunne ja huoli tulevaisuudesta ovat pienituloisen perheen lapsen tavallisia kokemuksia. Jos voit omalta osaltasi vaikuttaa siihen, että raha ei ole este tulla mukaan esimerkiksi synttäreille, retkille tai harrastuksiin tai pystyt antamaan aikaasi ja kannustamaan lapsia, jotka tulevat heikommista lähtökohdista, autat lapsia pääsemään muiden seuraan ja uskomaan mahdollisuuksiinsa tulevaisuudessa.
Köyhyys on rakenteellinen ongelma, jota voidaan oikealla politiikalla vähentää ja helpottaa. Kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut ovat tärkeitä vaikuttajia. Yksi keino on auttaa vaikuttamalla: äänestä ehdokasta, jolle lapsiperheiden asiat ovat tärkeitä.
Teksti: Hyvä Joulumieli -työryhmä
Kuva: Colourbox
