Kuvittele, että olet arkisena päivänä matkalla töistä kotiin. On kamala nälkä, mutta onneksi jääkaapissa on eilistä makkarasoppaa valmiina.

Yllättäen pöytä onkin koreana. Ruoka tuoksuu taivaalliselta ja jälkiruokaakin on laitettu. Mitkäs juhlat meillä tänään on, on luonteva kysymys. Arki muuttuu ruokapöydässä hetkessä juhlaksi.

Suomalaisille joulu on juhlista suurin ja joulupöytä totuttu kattamaan herkkuja täyteen. Jouluna ruokaan satsataan ja siihen liittyy paljon tunteita – jopa ehdottomuuksia. Jos pöydässä ei ole tiettyä kalaherkkua tai rosolli on unohtunut, voi jonkun joulu olla hetkessä pilalla. Tai ainakin siitä puhutaan vielä seuraavanakin vuonna.

Juhlat ja juhlaruoat ovat omiaan tuomaan esiin elämäntapa- ja elintasoerot. Kun yhdessä perheessä maistellaan jouluna siikaa, lohta ja mätiä, kokataan trendikkäästi riistaa ja makustellaan, onko konjakkisuklaamousse sittenkään parempaa kuin lakkajäädyke, syntyy toisen perheen joulupöytä valmislaatikosta ja parista kinkkusiivusta.

Lapsuuden joulut kulkevat mukana koko elämän. Siksikin vanhemmilla on taipumus satsata jouluihin niin paljon kuin voi. Jouluna hemmotellaan ja ostetaan ylimääräistä, vaikka muulloin oltaisiin tarkkoja.

Kun rahat ovat vähissä, joulun valmistelusta hiipuu helposti ilo. Se voi päinvastoin olla äärimmäisen raskasta. On vaikea olla kekseliäs joulunlaittaja, kun rahaa ei ole ja toimeentulon ajatteleminen vie kaikki voimat.

Vaatimaton joulu voi tuntua jopa epäonnistumiselta vanhempana, vaikka itsekin ymmärtää, ettei ajatuksessa ole mitään järkeä. Tärkeintä on, että lapsilla on turvallinen olo. Huolenpito ja rakkaus on rahasta riippumatonta ja köyhä vanhempi ihan yhtä hyvä kuin varakaskin. Mutta jouluna tunteita on vaikea hallita. Jokainen soisi lapsilleen iloa ja yllätyksiä, sellaisen joulun kuin muillakin.

Köyhyys oli pahinta jouluna. Silloin se ero muihin tuli täysillä silmille. Muitten joulu oli täynnä lahjoja ja herkkuja ja sellaista.. tavaratalon kuvastoa. Kaikkein kamalinta oli, että joskus meillä syötiin jouluna samaa kuin muulloinkin. Ainoa ero oli se pieni konvehtirasia. Nyt kun olen aikuinen ja päässyt töihin, mä olen hankkinut äidillekin kunnon jouluruoat. Ja sen suurimman konvehtirasian.

Hyvä Joulumieli on keräys, joka voi pelastaa pienituloisen perheen joulun. Yllättää iloisesti ja osoittaa, että on olemassa ihmisiä, jotka välittävät ja haluavat auttaa.

Ruokalahjakortti antaa tilaisuuden kattaa sellaisen juhlapöydän kuin muillakin. Se voi herättää myös riemukkaita kiljahduksia kuten: Saadaanks me oikeesti tää iso konvehtirasia?

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään tänä vuonna jo 25. kerran. Keräys on käynnissä 19.11.–24.12.2021. S-ryhmä osallistuu Hyvä Joulumieli -keräykseen lahjoittamalla 40 000 euroa, minkä lisäksi S-ryhmän ruokakaupat ovat perheille jaettavien lahjakorttien ostopaikkoja.

Kirjoittaja: Liisa Partio, MLL:n viestintä- ja varainhankintajohtaja

Teksti on alun perin julkaistu S-ryhmän vieraskynä-blogissa.