Eräänä syksyisenä päivänä vuonna 1997 Arto Nyberg istuskeli yksin kotona ja mietti, kuinka etuoikeutetussa työpaikassa on. Siitä lähti liikkeelle Hyvä Joulumieli -kampanja 1997. Tänä jouluna kampanjalla on 20. juhlavuosi.
Keräys lähti liikkeelle vuonna 1997 Aamu-TV:n silloisen toimittajan Arto Nybergin aloitteesta. Nyberg tajusi, ettei kaikilla asiat ole yhtä hyvin kuin hänellä. – Aloin kehitellä ideaa Aamu-TV:n joulukalenterista, jonka tarkoituksena olisi auttaa vähäosaisia suomalaisia lapsiperheitä, Nyberg kertoi keräyksen 10-vuotisjuhlavuonna.
Vahvojen yhteistyökumppaneiden voima
Nyberg ehdotti yhteistyötä Suomen Punaiselle Ristille, ja ajatus joulukalenterista muuttui matkan varrella suunnitelmaksi valtakunnallisesta joulukeräyksestä. Koska tarkoituksena oli auttaa vähävaraisia lapsiperheitä, Mannerheimin Lastensuojeluliitto valikoitui luontevaksi kumppaniksi keräyksen järjestämiseen.
Nybergin esimies Kari Karjalainen lähti omalta osaltaan viemään hanketta eteenpäin: – Idea vaikutti toimivalta, Karjalainen sanoo. Joulukeräykseen saatiin kytkettyä myös sinfoniaorkesterin tanssiaiset, joiden tuotto ohjattiin seuraavan vuosikymmenen ajan suoraan keräykseen.
Järjestöt lähtivät innolla mukaan uudenlaisen hankkeen suunnitteluun. Syksyn mittaan tavoitteet lyötiin lukkoon: joulun alla toteutettavan keräyksen varoilla jaettaisiin 300 markan arvoisia lahjakortteja 2 000 vähävaraiselle lapsiperheelle.
Kaupan puolelta ensimmäiseksi kumppaniksi löytyi Kesko. Punainen Risti ja MLL vastasivat keräyksen järjestelyistä ja autettavien perheiden valinnasta. YLE:n Aamu-TV takasi hankkeelle valtakunnallisen näkyvyyden.
Pienin askelin eteenpäin
Ensimmäisenä vuonna keräystulos oli noin 300 000 markkaa. Tulos ei aivan yltänyt tavoitteeseen, mutta Punainen Risti lahjoitti puuttuvan summan (2000 markkaa) omasta katastrofirahastostaan. Seuraavana vuonna keräys ylitti tavoitteensa, ja lahjakortin sai jo 2 200 perhettä. Vuonna 1999 tulos lähes tuplaantui. Kasvusuunta on jatkunut tähän päivään asti.
Vuonna 2015 keräystavoite ylittyi lähes 400 000 eurolla, kun keräyssumma nousi 1,9 miljoonaan euroon. Avun saaneita lapsiperheitä oli 22 000. Vuosien varrella Hyvä Joulumieli -lahjakortin on saanut noin 200 000 perhettä.
Yhteistyö keräyksen toteuttajien välillä on toiminut hyvin. – Vaikka ihmiset ovat vaihtuneet, auttamistyöhön sitoutuminen on säilynyt vuodesta toiseen, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa.
Kaupan puolella yhteistyökumppaneiksi ovat Keskon lisäksi tulleet myös S-ryhmä ja Lidl Suomi. YLE:n kautta kampanja näkyy ja kuuluu tiedotusvälineissä tänäkin vuonna.
Köyhyys koskee joka kymmenettä suomalaislasta
Vaikka ongelmien syyt ovat 20 vuodessa muuttuneet, huono-osaisuus ei ole kadonnut minnekään. Hyvä Joulumieli -kampanjan alkuaikoina 1997 avuntarvitsija oli usein ylivelkaantunut pitkäaikaistyötön. Nykyään myös työssäkäyvät lapsiperheet kaipaavat yhä useammin ulkopuolista tukea. Pienituloisuus liittyy usein matalapalkkaisuuteen ja pätkä- tai osa-aikatyöhön.
Haastavimmassa taloudellisessa tilanteessa ovat olleet jo vuosien ajan yksinhuoltajaperheet, mutta köyhyysriski koskee yhä useammin pikkulapsiperheitä, ja/tai perheitä, joissa lapsiluku on kolme tai sitä enemmän. Erityisen ankarasti köyhiä lapsiperheitä koettelee toimeentuloetuuksien reaaliarvon lasku. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä lähes kolmanneksen alempi kuin 20 vuotta sitten.
Teksti: Hyvä Joulumieli -arkisto / Mirva Krause
Kuva: YLE:n arkisto