Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa pitkälle nuoren kehitykseen ja hyvinvointiin. Köyhissä perheissä lapset alkavat helposti kantamaan vastuuta tilanteesta ja työntämään omia tarpeitaan syrjään välttääkseen vanhempien kuormitusta. Valitettavasti taloudelliset ongelmat kiristävät usein kodin ilmapiiriä ja aiheuttavat helposti riitatilanteita. Köyhyydestä johtuva stressi on kuluttavaa ja sen on todettu koventavan vanhempien kasvatuskäytäntöjä. Omassa perheessäänkin nuori saattaa tuntea ulkopuolisuutta pyrkiessään helpottamaan vanhempien pahaa oloa: ”yritän olla hiljaa ja poissa tieltä”.
Köyhyys kapeuttaa elämää, rajaa mahdollisuuksia osallistua ja toteuttaa itseään. Se aiheuttaa sosiaalista ulkopuolisuutta. Ulkopuolisuuden kokemukseen voi yrittää eläytyä vaikka miettimällä, miltä tuntuisi olla jatkuvasti porukassa se, jolla on ns. muuta ohjelmaa, kun toiset lähtevät elokuviin, festareille tai yhdessä pizzalle? Tai se, joka ei koskaan pysty liittymään kavereiden keskusteluun lomareissuista ja uusista harrastuksista?
Nuorten ystävyyssuhteissa sosiaalisella medialla on suuri merkitys. Älypuhelin ei ole mikä tahansa kulutushyödyke, sillä se tarjoaa ominaisuuksia ilmaista itseään tavoilla, joilla ollaan läsnä nuorten sosiaalisessa todellisuudessa.
Koronan jälkeen on suuri vaara, että juuri köyhissä perheissä ongelmat kasautuvat pandemiasta aiheutuneen kiristyneen toimeentulon ja palveluvajeen vuoksi. Perheiden taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys, vanhemmuuden ja parisuhteen haasteet sekä mielenterveysongelmat ovat perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten mukaan kasvaneet koronavuonna huomattavasti edellisvuoteen verrattuna.
Köyhissä perheissä elää maassamme 121 000 lasta ja nuorta. Määrä on kasvanut ja erityisen usein se koskee yksinhuoltajaperheitä. Köyhyyden vähentämiseksi on keinoja ja niistä päättäminen kuuluu julkiselle vallalle. Järjestöjen toiminta julkisen vallan rinnalla on itseisarvoista. Yhdistystoiminnan idea on, että ihmiset kohtaavat siellä toisensa tasavertaisina ihmisinä. Auttajana voi toimia monella tavalla, vaikka omat aineelliset resurssit olisivat vähäisempiä.
Järjestöjen työtä on tarvittu koronan aikana kipeästi niin sosiaaliseen kannatteluun esimerkiksi digitaalisilla kanavilla kuin aineelliseen ruoka-apuun. Viime vuodesta mieleen on jäänyt satojen ja tuhansien ruokapakettien jakelu lapsiperheille. On upea asia, että auttamisenhalua suomalaisilta on löytynyt.
Avun tarve ei ole vähentynyt. Tänä vuonna lapsen oikeuksien vuoden teemana on Sulla on väliä. Hyvä Joulumieli -keräys on yksi tapa osoittaa, että jokaisella on väliä. Jokaisen lapsen joulun tulisi olla päivä, jossa maistuu juhla, ystävyys ja toisesta välittäminen.
Hyvä Joulumieli on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä Ylen kanssa toteuttama keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Tämän vuoden tavoitteena on kerätä 2,5 miljoonaa euroa ja jakaa 36 000 kappaletta 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja. Hyvä Joulumieli -keräys toteutetaan jo 25. kerran. Keräysaika on 19.11.–24.12.2021. K-ryhmä on jälleen mukana tukemassa keräystä. Anna sinäkin hyvä joulumieli, osallistu keräykseen.
Kirjoittaja: Milla Kalliomaa, MLL:n pääsihteeri
Tekstin alun perin julkaistu Keskon Vieraskynä-blogissa.