Miltä näyttää vähävaraisten lapsiperheiden tilanne juuri nyt? Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti keräsivät tietoa paikallisilta ja alueellisilta toimijoiltaan ympäri Suomen syys-lokakuussa.

MLL:n ja SPR:n yhdistysten ja osastojen vapaaehtoiset ja työntekijät lähettivät huolestuttavia terveisiä, joista on koottu suoria lainauksia tähän artikkeliin.

Lapsilla on nälkä

”Olen usein kuullut puhuttavan täällä, että lapset ovat varsinkin maanantaisin nälissään koulussa kotiviikonlopun jälkeen.”

”Neuvolan kautta tulee enemmän avunpyyntöjä perheiltä ja avunpyyntöjä tulee suoraan osastolle. Pulaa on ruuasta ja esim. vaipoista. Lapsiperheitä on osallistunut ruokatapahtumiin viime aikoina enemmän kuin aiemmin.”

”Nuoria aikuisia lasten kanssa tulee paikalle reilusti enemmän kuin ennen. Aikaisemmin lapsia ei ollut lainkaan esim. kassijakeluissa.”

”Tarvitsijoiden määrä on kasvanut. Kun perhekahvilassa tarjotaan lämmin ruoka, niin kävijöiden määrä lähes tuplaantuu normaaliin perhekahvilakertaan verrattuna.”

”Lapset ovat nälkäisiä. Toimeentulotukihakemuksia saa tehdä palveluohjauksena viikoittain. Kentältä kuuluu hätä.”

”Leipäjonoissa on enenevissä määrin lapsia ilman vanhempia.”

”Många barn får inte två varma måltider om dagen. Ofta kan det vara så att en del barn får enbart ett varmt mål om dagen och det kan på vardagarna vara i skolan.”

Raha ei riitä harrastuksiin

”Lasten ilo päästyään meidän järjestämään tapahtumaan, kun se ei maksanutkaan mitään.”

”Maksuttomalle toiminnalle on todella laajasti kysyntää.”

”Ihmiset suoraan sanovat kuinka rahat ovat loppuneet. Raha ei riitä harrastuksiin, vaatteisiin yms.”

”Alla barn har inte möjlighet att delta i en hobby, familjen har inte råd.”

”Kerhotoiminnan perään on kyselty, sillä se on ollut yksi toiminta perheille, joilla on haasteita taloudellisesti.”

Rahahuolet eriarvoistavat

”Esimerkiksi tukihenkilötoimintaan ajautuu yhä useammin lastensuojelun piiriin kuuluvia asiakkaita, joilla on usein huono taloudellinen tilanne, ylivelkaantumista ja näistä johtuvaa stressiä ja ahdinkoa.”

”Avun saamisesta tulee myös koko ajan vaikeampaa. Lapsilta puuttuu vaatteita ja koulutarvikkeita, ja heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden mahdollisuudet luovia avustusviidakoissa hankaloituvat. Vanhemmat tekevät montaa eri työtä ja lapset ovat paljon yksin kotona. Rahavaikeudet sairastuttavat ja rikkovat perheitä.”

”Lasten ei pitäisi joutua murehtimaan siitä, riittävätkö rahat elämiseen. Se on ihan valtava taakka.”

”Barnet tar ekonomiskt ansvar istället för sin förälder.”

”Köyhyys perheessä vaikuttaa lapsen tulevaisuuden toivoon ja kykyyn unelmoida. On erittäin eriarvoistavaa, että osa lapsista ei voi unelmoida vapaasti ja uskoa hyvään tulevaisuuteen, vaan heidän ajatusmaailmaansa rajoittavat köyhyyden tuomat rajoitteet”.

”Rahahuoliin liittyvä häpeä lamaannuttaa ja estää avun hakemisen ajoissa. Vanhempien paineita lisäävät some ja muu media.”

”Det finns barnfattigdom på vårt verksamhetsområde, även om området är litet och ”alla känner alla”. Just detta gör det också betydligt svårare att veta vem som är i behov av hjälp. Familjerna väljer ofta att dölja deras behov av hjälp, för att ”alla känner alla och ingen vill bli stämplad.”

”Valtava kiitollisuus on perheillä saadusta avusta.”

”Suunnaton ilo ihmisellä saada edes se pieni apu, mitä pystymme tarjoamaan.”

”Viime vuonna, kun meillä oli lahjojen ja ruokalahjakorttien jako niin ihmiset kysyivät, jos saavat halata meitä ja itkien kiittivät kaikesta. Mahdollistamme joulun heillekin, sanoivat.”

Jutun lainaukset ovat MLL:n ja SPR:n paikallisyhdistysten ja osastojen vapaaehtoisilta ja työntekijöiltä.

---